Yksittäinen sairauspoissaolomerkintä sisältää itsessään hyvin vähän hyödyllistä tietoa. Toimivan järjestelmän tulee perustua tietojen yhdistämiseen, vertailuun ja toistuvien mallien tunnistamiseen yksittäisten tapahtumien sijaan. Tavoitteena ei ole minimoida sairauspoissaolojen määrää – tällainen lähtökohta johtaa helposti vääriin johtopäätöksiin.

Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten työterveyshuolto osallistuu aktiivisesti sairauspoissaolojen seurantaan, millaisia ilmiöitä se pyrkii tunnistamaan ja miksi suomalainen toimintamalli voi tuntua yllättävältä työntekijöistä, jotka tulevat maista, joissa järjestelmä toimii hyvin eri tavalla.

Useimmat organisaatiot seuraavat sairauspoissaoloja samalla tavoin kuin toimistotarvikkeiden kulutusta: lukuna, joka kasvaa tai pienenee, raportoidaan taulukkolaskennassa eteenpäin ja johtaa satunnaisesti muistutukseen käytännöistä, jos määrä nousee liian suureksi. Oikein tulkittuna sairauspoissaolodata on kuitenkin yksi organisaation arvokkaimmista käyttäytymiseen liittyvistä signaaleista työpaikan hyvinvoinnista.

Digitalisaatio on muuttanut työelämää pysyvästi. Älylaitteet, etätyö, digitaaliset järjestelmät ja jatkuva tiedon saatavuus ovat parantaneet tehokkuutta, mutta samalla ne ovat tuoneet mukanaan uudenlaisen kuormituksen: teknostressin. Teknostressi ei aina näy ulospäin, mutta sen vaikutukset työhyvinvointiin, työturvallisuuteen ja työssä jaksamiseen voivat olla

Työuupumus on pitkittyneestä stressistä kehittynyt oireyhtymä, jonka neljä osa-aluetta ovat krooninen väsymys, henkinen etääntyminen työstä, kognitiivisen hallinnan häiriöt ja tunteiden hallinnan häiriöt. Pahimmillaan työuupumus johtaa pitkään sairaslomaan ja vaikeaan toipumiseen. Siksi loppuunpalamisen tunnistaminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Se mahdollistaa palautumisen

Viime vuosina mielenterveys on noussut yhä tärkeämmäksi aiheeksi työelämässä. Stressi, aikapaine, korkeat odotukset ja työ–elämä -tasapainon puute ovat nykyisin työntekijöiden tärkeimpiä riskitekijöitä. Perinteisesti työturvallisuus on yhdistetty ensisijaisesti fyysisten vaarojen suojelemiseen – kaatumisiin, mekaanisiin vammoihin tai kemialliseen altistumiseen. Kuitenkin nykyaikaiset työturvallisuus-

Tapaturmavakuutuskeskus ennustaa, että työtapaturmien määrä vähenee Suomessa noin 4 prosenttia vuonna 2025. Suurin yksittäinen syy tähän on työmatkatapaturmien väheneminen – niiden määrän ennustetaan laskevan jopa 13 %.

Jos työskentelet sähkölaitteistojen parissa tai lähellä jännitteisiä sähkölaitteita Suomessa, SFS 6002 -koulutus on lakisääteinen vaatimus. Olitpa sitten sähköasentaja, urakoitsija tai työntekijä, jonka työ tuo sinut lähelle sähköturvallisuusriskejä, sinun on tunnettava säännöt, noudatettava määräyksiä ja ennen kaikkea pysyttävä turvassa.

Ensiapukurssi puolaksi – vihdoin saatavilla! Hei! Työskenteleekö yrityksessäsi puolaa puhuvia työntekijöitä? Siihen liittyen meillä olisi nyt hyviä uutisia. Suosittu ensiapukurssimme on nyt saatavilla puolankielisenä versiona.